

|
THIS SECTIONS CONTAINS LYRICS TO MOSTLY RARE SONGS...
PIMEYS YLLÄ PYHÄN MAAN
(Torog ´99)
On pelko hiipinyt sydämeen kristuksen
Tukahduttanut löyhkäävän Jumalan liekin
Rakkauden ja rauhan aika päättynyt
Kun sarvet nousevat ylle kristinkansan
Syvyyden musta ruhtinas
Voimallinen käärmekeisari
Nousee ylös pimeydestä
Pilkaten kuollutta Jumalaanne
Sylkien pyhille maillenne
Nyt pedon merkin alle
Kristityn elämä sammuu
Jumaluuden portit kaatuvat
Vuolaanaa käy kristuksen kyynevirta
Yksinäisyyteen vajonnut vapahtajaisä
Itkee menetettyä kansaa
Impotentin kristuksen häviö
Nöyrtynyt mahtavan pimeyden edessä
Polvistuen Satanaa tappurakruunu päässään
Pimeys yllä pyhän maanc
Jumalan kansa kuolee
Pimeys yllä pyhän maan
Pyhä kolminaisuus murtuu
Pimeys yllä pyhän maan
Odotettu vuosi yksi alkaa
Pimeys yllä pyhän maan
Vuohen merkki syttynyt
IKUISUUDEN SYVYYKSIIN
Kuin musta tuli yön kylmyydessä
Varjot tanssivat puiden lomassa
Istuessani metsäaukion jäisellä kivellä
Muinaisella alttarilla
Syvällä ajatuksissani
Kaukana mielen syvyyksissä
Ajatusten ikuisuudessa
Jossakin kosmoksen saleista
Joista pieninkin
On aurinkoa suurempi
Vaellan ajatusteni käytäviä
Tunteitteni synkissä saleissa
Löytääkseni hallitsijan, mieleni
Kuninkaan ja kuningattaren
Joka murskaisi muut heikommat
Mielentilat sekoittamasta olemustani
En kaipaa häilyviä iloja
En valoa auringon
Pimeydessä ikuisesti
Läpi ajan kulkee tieni
Ikuisuuden syvyyksiin…
ILMAN ARVOA JA ARKKUA
Ilman ruumisarkkua
Joukkohautaan maatumaan
Ilman ihmisarvoa
Käyt Jumalaasi seuraamaan
Heitän velton ruumiisi
Muiden raatojen vierelle
Ja näen ettei silmiisi
Suo kauhu tilaa toivolle
Olet turta, yhä hengittäen
Epätoivon käytävillä
Käy elämääsi sitä pitkittäen
Piina valtani kämmenellä
Kun avaat suusi pyytäen
Kun anot armoa kerjäten
Kusen suuhusi nauraen
Ilman sääliä, nauttien
Ennen loppuasi kärsit eniten
Näet minut poikasikin raiskaten
Haulikolla nussin häntä perseeseen
Näet kauhun käyvän hänen kasvoilleen
Poikasi jää vierellesi polvilleen
Verta vuotaen hän itkee edelleen
Ruumisrovionne pian roihuaa
Teidän elämänne arvon opettaa
KOSTON TALVI
Kun vihdoin jälkeen vuosien teen paluun kotiini
Jonka lämmin muisto minut matkaan saatteli
Ja kaikki surut joilla vuodet pakattiin
Vyöryvät nyt ylitseni, ilo raiskattiin
Tunnen sieraimissani vain veren vuotaneen
Löyhkän niiden kristittyjen, isän kaatuneen
Koston roihun tunnen käyvän yli sieluni
Pian tahraan verestänne minun käteni
Talviyössä kuljen talojenne varjoissa
Odottaen ikkunoista valon sammuvan
Poltan teidän kotinne ja jatkan vihassa
Kunnes näen moraalinne täällä hiipuvan
Suomi-konepistoolini laitan sylkemään
Irvokasta kuolemaa, tuhon kylvämään
Palavien kirkkojenne loimu julistaa
Kuinka taru Kristuksesta viimein lopun saa
VOITONMALJA
Misantrooppi sataa vihaa
Inhon myrskypilvistä
Sade jäinen piiskaa lihaa
Terän viiltoja säälistä
Veri virtaa Saatanalle
Uhrisaastaa iholla
Omistaudun palvonnalle
Ikuisuuden huulilla
kerto:
Läpi tuskan, kärsimysten
Ihmisyyden elämysten
Joka viilto on ruoskan isku
Kristuksenne selässä
Läpi uuden kutsumuksen
Ihmisyyden riisumuksen
Joka viilto on verikyynel
Jumalanne silmissä
Veri tahrii ihmislihaa
Sielun vihkii puhtauteen
Ihmisyys on taudinpiinaa
Viillot avain vapauteen
Veri virtaa Saatanalle
Uhriveitseltä kirvoten
Omistaudun palvonnalle
Koskaan ihmistä kaivaten
kerto:
Läpi tuskan, kärsimysten
Ihmisyyden elämysten
Joka viilto on ruoskan isku
Kristuksenne selässä
Läpi uuden kutsumuksen
Ihmisyyden riisumuksen
Joka viilto on voitonmalja
Itsemurhan nimissä
Ja Hän itkee
Suree kohtaloa kuvansa
Jonka lihaan veitsi iskee
Sammuttaen janonsa
| 
| |